Ensikertalaisen kokemus Venlojen viestistä

Jukola-viikonloppu tarjosi elämyksiä myös ensikertalaisille. Vaikkei itsellä vuosien suunnistuskokemusta vielä olekaan, eikä tossu liiku kärjen tahtiin, oli Jukolan Venlojen viesti tämän kesän tavoitteena jo pidemmän aikaa. Kysymys on itsensä voittamisesta, uskalluksesta ja myös pienestä kilpailuvietistä. Vaikka edellisiltana tuntui olevan enemmän turisti- kuin kilpailufiilis, pieni jännitys kyti vatsanpohjassa – osaako sitä suunnistaa, onko se maasto niin raskas ja kova, entäs jos menen väärälle hajontarastille? 

Kun sain kartan käteeni vaihtopuomilla, vaihtui ajatus saman tien suunnistusmoodille – oli vain tehtävä sitä, mitä tässä parin kesän aikana on tullut harjoiteltua, etsittävä oikea rasti kartan ilmoittamasta paikasta. Sinänsä suoritus poikkesi hyvinkin paljon perinteisestä kuntosuunnistuksesta, nyt juostiin jonoissa pitkin metsiin piirtyneitä polkuja ja noustiin jonossa kallion reunaa ylös. Piti vain suunnistaa oikealle rastille. Yhteishenki metsässä oli loistava, ketään ei tönitty vaikka ruuhkaa oli ja kaveria jeesattiin tarvittaessa. 

Jukolassa pääsee leimaamaan Emit-kortin samoille rasteille lajin huippujen ja tänä vuonna kaikkiaan 1200 suunnistajan kanssa, samoilla televisiokuvissa olleilla rasteilla. Pääsipä seuran edustaja vaihtoon tullessa televisiokuviin voittajajoukkueen kanssa ylikulkusillalla, missäpä muussa lajissa harrastajat pääsevät sulassa sovussa juoksemaan yhtä tasokkaassa seurassa? 

Jukola on paljon muutakin kuin suunnistusta. Se on suunnistusväen kesän kohokohta, esimerkillinen massatapahtuma, jossa jokainen suunnistaja voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Joukkueita on liikkeellä monenlaisella tavoitteella ja yleinen niistä tuntui olevan ”hyväksytysti vaihtoon ja maaliin.” Sulassa sovussa soljuva kilpailija- ja yleisömassa ja Jukolan erikoisuudet saunoineen olivat hienoja kokemuksia. Toivonkin, että saisin esimerkilläni innostettua muita liikkujia mukaan lajin pariin, luvassa on elämyksiä, onnistumisia, pettymyksiä ja ennen kaikkea monipuolista liikkumista luonnossa. Se on kokemus, jonka toivoisin mahdollisimman monen suunnistajan kokevan ja siihen tarjoutuu hieno mahdollisuus Enossa kesällä 2017 – lähde mukaan, en usko että kadut!

Taija